Hyvinvointialueet

Lastensuojelu

Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu.  Lastensuojelua toteutetaan hyvinvointialueella tekemällä asiakassuunnitelma sekä järjestämällä avohuollon tukitoimia, kiireellisiä sijoituksia, huostaanottoja sekä näihin liittyvää sijaishuoltoa ja jälkihuoltoa. Ehkäisevä lastensuojelu on kunnan ja hyvinvointialueen yhteisellä vastuulla.

Hyvinvointialueen tehtävänä on lastensuojelulakiin perustuen järjestää lastensuojelun palvelut siinä laajuudessa, kuin hyvinvointialueella esiintyvä lastensuojelun tarve edellyttää. Hyvinvointialueet voivat tuottaa palveluja itse tai hankkia niitä ostopalveluna toisilta hyvinvointialueilta, valtiolta tai yksityisiltä palveluntuottajilta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämään Lastensuojelun käsikirjaan on koottu kattavasti tietoa lastensuojelutyön tueksi.

Asiakassuunnitelma

Lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen asiakassuunnitelmaan kirjataan

  • olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan
  • lapsen ja hänen perheensä tuen tarve
  • palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuentarpeeseen pyritään vastaamaan.

Huostaanotetun lapsen asiakassuunnitelmaan kirjataan lisäksi

  • sijaishuollon tarkoitus ja tavoite
  • erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle, vanhemmille tai muille lapsen kasvatuksesta vastaaville henkilöille
  • miten toteutetaan lapsen yhteydenpito lapsen ja hänen läheistensä kanssa
  • miten otetaan huomioon lapsen edun mukaisella tavalla tavoite perheen jälleenyhdistämisestä.

Huostaan otetun lapsen vanhemmalle on laadittava vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelma.

Jälkihuollossa olevan lapsen tai nuoren asiakassuunnitelmaan kirjataan

  • jälkihuollon tarkoitus ja tavoite
  • erityisen avun ja tuen järjestäminen lapselle tai nuorelle ja hänen vanhemmilleen ja huoltajilleen.

Avohuollon tukitoimet

Avohuollon tukitoimia toteutetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa.

Avohuollon tukitoimia ovat esimerkiksi

  • toimeentulon ja asumisen turvaaminen
  • varhaiskasvatuksessa annettava tuki
  • lapsen kuntoutumista tukevat hoito- ja terapiapalvelut
  • tehostettu perhetyö ja perhekuntoutus
  • sijoitus avohuollon tukitoimena.

Kiireellinen sijoitus

Lapselle voidaan järjestää kiireellisesti sijaishuoltona hänen tarvitsemansa hoito ja huolenpito, jos hän on välittömässä vaarassa.

Välitöntä vaaraa voivat aiheutua, jos lapsen kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä ja kehitystä tai lapsi vaarantaa vakavasti omaa terveyttään ja kehitystään. Omaa terveyttä ja kehitystä vaarantavia tekoja ovat päihteidenkäyttö, muut kuin vähäiset rikolliset teot ja muu näihin rinnastettava käyttäytyminen.

Kiireellinen sijoitus voi kestää korkeintaan 30 päivää. Jos aika ei riitä tilanteen selvittämiseksi, voidaan kiireellistä sijoitusta tietyin edellytyksin ja lapsen edun mukaisesti jatkaa viranhaltijapäätöksellä 30 päivää.

Huostaanotto

Lapsi on otettava hyvinvointialueen huostaan, jos kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä ja kehitystä tai jos lapsi vaarantaa omalla käyttäytymisellään omaa terveyttään ja kehitystään. Lisäksi on arvioitava, että sijaishuolto lapsen edun mukaista eivätkä avohuollon tukitoimet riitä lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi.

Lastensuojelun jälkihuollon palvelut

Lapsella ja nuorella on sijoituksen päätyttyä tietyin edellytyksin oikeus lastensuojelulain mukaiseen jälkihuoltoon. Jälkihuollon palvelut ovat samoja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, joita järjestetään muillekin kunnan lapsille ja nuorille.

Jälkihuolto-oikeus tarkoittaa sitä, että jälkihuoltoon oikeutetuilla on subjektiivinen oikeus saada tarvitsemansa palvelut hyvinvointialueen varaamista määrärahoista riippumatta.

Yhdessä aikuisuuteen – Elämässä eteenpäin -hankkeessa on kartoitettu jälkihuollon palveluita ja aikuistumisen tukea:

Ehkäisevä lastensuojelu

Lastensuojelulain mukaisesti ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Kunta ja hyvinvointialue järjestävät lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisevää lastensuojelua silloin, kun lapsi tai perhe eivät ole lastensuojelun asiakkaana.

Kunnan vastuulla on

  • järjestää omalta osaltaan ehkäisevää lastensuojelua ja vastaa sen kustannuksista
  • huolehtia siitä, että ehkäisevä lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää
  • järjestää muu kuin sosiaali- ja terveydenhuollossa annettava ehkäisevä lastensuojelu eli esimerkiksi opetuksessa, nuorisotyössä ja varhaiskasvatuksessa annettava tuki ja erityinen tuki.

Hyvinvointialueen vastuulla on

  • huolehtia ehkäisevästä lastensuojelusta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissaan, kuten äitiys- ja lastenneuvolapalveluissa, kuraattori- ja psykologipalveluissa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ja muissa terveydenhuollon palveluissa sekä vammais- ja päihdepalveluissa.

Lastensuojelun kansallinen tilanne

THL seuraa lastensuojelun kansallista tilannetta, kuten asiakasmääriä, kustannuksia sekä asiakasmitoituksen ja käsittelyaikojen toteutumista, ja julkaisee niistä tilastoja.

Lastensuojelun kustannukset ovat kasvaneet vuosittain, vaikka asiakasmäärät sekä avohuollossa että sijaishuollossa ovat laskeneet. Vuonna 2022 kunnat käyttivät lastensuojelun palveluihin noin 1,4 miljardia euroa.

Huostaanoton painottuvat Suomessa voimakkaasti 13–17-vuotiaiden ikäryhmään. Sitä vastoin alle 2-vuotiaiden huostaanotot ovat Suomessa verraten harvinaisia. Kaikkiaan lastensuojeluilmoitusten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Tilasto: Lastensuojelu 2022, tilastoraportti (THL)

Muualla verkossa

Lue lisää

Lisätietoja

Aila Puustinen-Korhonen

AILA PUUSTINEN-KORHONEN
erityisasiantuntija
+358 9 771 2610, +358 50 344 6884
aila.puustinen-korhonen@hyvil.fi

Vastuualueet:

  • Lasten- ja perheiden palvelut
  • Lastensuojelutunti