Ihmisen kokoinen hyvinvointialue
Yhdessä me hyvinvointialueet huolehdimme jokaisen suomalaisen hyvinvoinnista yhdenvertaisesti, ihmistä kuunnellen. Tänä vuonna toimintansa aloittaneiden 21 hyvinvointialueen tehtävänä on varmistaa kaikille suomalaisille hyvä ja yhdenvertainen sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi.
Hyvinvointialueilla on mahdollisuus uudistaa suomalaisen hyvinvoinnin tukeminen. Tähän uudistustyöhön haluamme kutsua kaikki mukaan. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen palvelujen uudistaminen ei tapahdu hetkessä. Järjestämisvastuun siirryttyä hyvinvointialueille palvelujen integraatio ja kehittäminen vaatii pitkäjänteistä työtä.
Tätä työtä meidän tulee tehdä hyvässä keskusteluyhteydessä, asukkaiden tarpeita kuunnellen ja työn riittävä rahoitus varmistaen. On tärkeää varmistaa, että me voimme hyvinvointialueilla palvella tarpeellisilla tiedoilla jokaista ihmistä. Siksi tiedonhallinta on saatava vastaamaan uuden organisaation ja ennen kaikkea ihmisen tarpeita.
Haluamme myös pitää huolen siitä, että jokaista ihmistä on kohtaamassa tarpeellinen määrä työntekijöitä, yhdenvertaisesti, kaikilla alueilla. Me hyvinvointialueet olemme kaikki tukemassa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa: ihminen oman hyvinvointinsa rakentajana läpi elämän, vahvat sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelut sen tukena.
Ihmisen hyvinvointi rakentuu pala palalta
Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen palveluiden uudistus on ollut Suomen historian suurin hallinnollinen uudistus. On koko Suomen ja kaikkien suomalaisten etu, että muutos viedään läpi onnistuneesti ja huolellisesti. Hyvinvointialueilla on toimintansa alussa useita ajankohtaisia haasteita hoidettavanaan. Merkittävin näistä on koronapandemian aiheuttama hoito- ja hoivavelka.
Nyt on tärkeää antaa vuodenvaihteessa toimintansa aloittaneille hyvinvointialueille niiden itsehallintoa kunnioittava työrauha muutoksen toteuttamiseen. Alueet tarvitsevat tilaa ja aikaa suunnitella, kehittää ja viedä muutoksia käytännön tasolle. Alueiden erilaisuus ja niiden kyky kehittää ratkaisuja alueellisista lähtökohdista on voimavara koko Suomen hyvinvoinnille.
Ihmisen hyvinvointi ansaitsee riittävät resurssit
Laadukkaat hyvinvointialueiden tarjoamat palvelut ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kivijalka, johon jokaisen on voitava luottaa. Luottamus syntyy kattavasta ja hyvästä palvelutarjonnasta, joka perustuu riittäviin resursseihin. Ennakoitava, johdonmukainen, kannustava ja pitkäjänteinen rahoitus on avainasemassa uudistuksen onnistumisen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen järjestämisen kannalta. Palvelut, resurssit ja toimintaa ohjaava lainsäädäntö on pidettävä tasapainossa, jotta hyvinvointialueet onnistuvat tehtävässään.
Uudistuksen kokonaistaloudelliset hyödyt realisoituvat tulevaisuudessa vain, jos palvelurakenteiden muodostamisvaiheessa on myös taloudellisesti liikkumavaraa kehittää ja kokeilla uusia tapoja toteuttaa ja luoda tuottavampia palveluja ja palvelurakenteita. Myös terveys- ja hyvinvointisektori sekä pelastustoimi tarvitsevat innovaatio- ja kehittämisrahoitusta.
Hyvinvointi syntyy ihmisten osaamisesta
Suomen väestö ikääntyy ja hoito-, hoiva- sekä pelastustoimen tehtäviin tarvitaan kipeästi enemmän tekijöitä. Osaavan työvoiman saatavuus on monimutkainen ja pitkäaikainen haaste, joka uhkaa hyvinvointipalveluidemme järjestämistä. Siksi ongelmaan on kriittistä löytää kestäviä ja pitkäjänteisiä ratkaisuja. Kaikki keinot on otettava käyttöön. Keskeisin keino alan houkuttelevuuden lisäämiseksi on huolehtia olemassa olevien työntekijöiden työoloista ja työhyvinvoinnista.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuspalveluiden työntekijöiden työn arvostusta on kyettävä nostamaan yhteiskunnassa. Hyvinvointialueiden osaajapulaan on vastattava lisäksi koulutusmääriä lisäämällä, työperäistä maahanmuuttoa edistämällä, työnjakokysymyksiä tarkastelemalla ja ottamalla käyttöön uusia teknologioita sekä toimintatapoja.
Ihmisen hyvinvointi kehittyy tiedolla
Toimiva tiedonhallinta on tärkeässä roolissa hyvinvointialueille luotujen uusien palvelurakenteiden toteuttamisessa. Tiedonhallinnan integraatio mahdollistaa hyvinvointialueiden palveluketjujen toimimisen ja paremman tiedolla johtamisen. Se tekee palveluista myös nykyistä kustannusvaikuttavampia.
Hyvinvointialueet kehittävät ja parantavat seuraavien vuosien aikana järjestelmien yhteensopivuutta ja tiedonhallintaa. Siksi hallituksen tulee päivittää alaa koskevat lainsäädäntökokonaisuudet vastaamaan nykyistä palvelukokonaisuutta.
Eri rekisterirajojen ja asiakastietojen hallintaa tulee kehittää ja tiedon liikkuvuutta helpottaa, jotta ihmisten hyvinvointia voidaan palvella entistä paremmin. Samalla mahdollistetaan koko Suomen laajuinen kansanterveyden tiedolla johtaminen tietosuojaa kunnioittaen.
Hyvinvointialuejohtajien yhteinen viesti hallitusohjelmaan:
Pitäydytään tekemästä muutoksia hyvinvointialueiden tehtäväkenttään. Tarvittaessa reagoidaan yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa nopeasti ja tarkasti lainsäädännön keinoin mahdollisiin ongelmiin, jotka vaarantavat uudistukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.
Hyvinvointialueille turvataan selkeä näkymä rahoituskehyksestä palveluiden järjestämiseksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön työvoiman saatavuuden tiekarttaan kirjatut toimenpide-ehdotukset toteutetaan määrätietoisesti yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa.
Järkevöitetään ja selkeytetään tiedonhallinnan lainsäädäntöä hyvinvointialueiden palveluintegraation toteutumisen ja tiedolla johtamisen varmistamiseksi.