Ammattihenkilölain muutoksella ei tavoitella sosiaalityöntekijän ammattipätevyys-vaatimusten heikentämistä

Sosiaalihuollon ammattihenkilölain 12 §:n muutoksesta on esitetty monenlaisia näkemyksiä. Lakiesitys on parhaillaan käsiteltävänä eduskunnassa ja sen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2025.

Lakiesityksessä ei ole kysymys sosiaalityöntekijän ammattipätevyysvaatimusten muuttamisesta, vaan siitä mitä vaatimuksia asetetaan tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtävissä toimivalle, jos sijaisuuteen ei saada ammattipätevyysvaatimuksia täyttävää sosiaalityöntekijää.

Lain muutosehdotus vastaa pitkälle sitä tulkintaa, mikä vallitsi ennen Valviran muuttunutta tulkintakäytäntöä vuonna 2023.

Apulaisoikeuskansleri edellytti jo aiemmin lain selkeyttämistä tältä osin.

Sosiaalityöntekijän tehtävissä tilapäisesti toimimisen edellytykset

Sosiaalityöntekijän tehtävissä voisi tilapäisesti toimia enintään vuoden ajan sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä käytännön harjoittelun.

Oikeus toimia tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtävissä enintään vuoden ajan on myös henkilöllä, joka on suorittanut sellaisen soveltuvan yliopistossa suoritetun yhteiskuntatieteellisen alan korkeakoulututkinnon tai sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon, johon on sisältynyt tai jonka lisäksi on suoritettu hyväksytysti sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä käytännön harjoittelu taikka jolla on soveltuvan yliopistossa suoritetun yhteiskuntatieteellisen alan korkeakoulututkinnon tai sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon ja sosiaalityön perus- ja aineopintojen lisäksi riittävä käytännön kokemus ja ammattitaito.

Tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtävissä toimiva henkilö toimii laillistetun sosiaalityöntekijän johdon ja valvonnan alaisena.

Sosiaalityöntekijän tehtävissä voi tilapäisesti toimia muutoksen tultua voimaan:

1. Henkilö, joka opiskelee sosiaalityöntekijän ammattiin ja joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä käytännön harjoittelun.
2. Henkilö, joka on suorittanut sellaisen soveltuvan yliopistossa suoritetun yhteiskuntatieteellisen alan korkeakoulututkinnon tai sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon, johon on sisältynyt tai jonka lisäksi on suoritettu hyväksytysti sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä käytännön harjoittelu
3. Henkilö, jolla on soveltuva yliopistossa suoritettu yhteiskuntatieteellisen alan korkeakoulututkinto tai sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto ja sosiaalityön perus- ja aineopintojen lisäksi riittävä käytännön kokemus ja ammattitaito.

Perusteluissa mainitulla soveltuvalla yliopistossa suoritetulla yhteiskuntatieteellisen alan korkeakoulututkinnolla tarkoitettaisiin yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista annetun valtioneuvoston asetuksen koulutusvastuusääntelyn mukaista yhteiskuntatieteellisen alan tutkintoa.

Soveltuvana voitaisiin pitää esimerkiksi yliopistotutkintoa, joka on tehty

• yhteiskuntapolitiikan,
• sosiaalipolitiikan,
• sosiologian,
• hallintotieteiden tai
• sosiaalipsykologian pääaineessa.

Soveltuvalla sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnolla tarkoitettaisiin esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoa, johon liitettäisiin tutkintonimike sosionomi (AMK). Myös esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnot, joihin liitetään tutkintonimike geronomi (AMK) tai kuntoutuksen ohjaaja (AMK), voisivat työtehtävistä riippuen olla soveltuvia ammattikorkeakoulututkintoja.

Hyvilin näkemyksen mukaan lakiesitys nostaa käytännössä tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtävissä toimivien henkilöiden keskimääräistä koulutustasoa. Nyt voimassa olevan lain mukaan sosiaalityöntekijän tilapäisissä tehtävissä toimivalta henkilöltä edellytetään, että hän on sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön perus- ja aineopinnot ja käytännön harjoittelun.

Jatkossa osalla sosiaalityöntekijän tehtävissä tilapäisissä työskentelevistä henkilöistä tulee olla suoritettujen sosiaalityön perus- ja aineopintojen sekä käytännön harjoittelun tai riittävän käytännön kokemuksen ja ammattitaidon lisäksi myös soveltuva sosiaalialan korkeakoulututkinto. Osa heistä on jo laillistettuja sosiaalihuollon ammattihenkilöitä.

Yhden vuoden määräajan ylittäminen

Määräaika voitaisiin ylittää enintään vuodella kerrallaan, jos se on välttämätöntä asiakasturvallisuuden ja palveluiden saatavuuden tai jatkuvuuden kannalta taikka muusta erityisestä syystä.

Perusteet määräajan jatkamiselle:

• Välttämättömyys
• Asiakasturvallisuus ja
• Palveluiden saatavuus tai jatkuvuus taikka
• Muu erityinen syy

Perustelut:

Mikäli työnantajan rekrytointiyrityksestä huolimatta tehtävään ei ole saatu ammattipätevyyden saanutta sosiaalityöntekijää, vuoden määräajan ylittäminen olisi mahdollista, jos se olisi asiakasturvallisuuden ja palveluiden saatavuuden tai asiakassuhteiden jatkuvuuden näkökulmasta välttämätöntä.

Muuna erityisenä syynä voitaisiin pitää sitä, että tilapäisesti sosiaalityöntekijäntehtävissä toimiva henkilö olisi valmistumassa lähiaikoina.

Hyvinvointialueet haluavat jatkossakin varmistaa asiakasturvallisuuden ja hakea aina parasta mahdollista sijaista

Hyvil kysyi hyvinvointialueiden lastensuojeluverkostosta, kuinka lakimuutos voimaan tultuaan muuttaa rekrytointikäytäntöjä. Kaikki hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki vastasivat.

Hyvinvointialueet katsovat, että työnantajalla on vastuu asiakasturvallisuudesta eikä sitä haluta eikä voida heikentää. Jatkossakin aina ensisijaisesti haetaan virkahaulla kelpoista sosiaalityöntekijää. Jos kelpoisuusehdot täyttävää sosiaalityöntekijää ei saada, haetaan sosiaalityön pääaineopiskelijaa tai sosionomi AMK-tutkinnon suorittanutta henkilöä, jolla on riittävästi tehtävään soveltuvaa kokemusta. Työnantaja tarkastaa hakijan todistukset, haastattelee ja arvioi työntekijän soveltuvuutta suhteessa sosiaalityöntekijän tehtävään sen mukaan millaisiin sosiaalityön tehtäviin henkilöä rekrytoidaan.  Työantaja myös tukee ja vauhdittaa opintojen etenemistä monin tavoin.

Pohjanmaan hyvinvointialueelta kerrottiin, että opiskelijoita ei käytetä lastensuojelussa sijaisina, vaan edellytetään vähintään laillistettua ammattipätevyyttä.

Lisätietoja: