Hyvilin vieraskynäblogissa Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto (Nuva) ry:n alueellisen osallisuuden asiantuntija Sara Nyman ja edunvalvonnan asiantuntija Halla Kokkonen kertovat kuinka nuorten ääni saadaan kuuluville aluevaaleissa.
Historian toisissa aluevaaleissa äänestetään jälleen ihmisiä päättämään sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista. Suuri osa näiden palveluiden käyttäjistä ei kuitenkaan pääse äänestämään edustajaansa valtuustoon. Miten siis varmistamme, että nuorten ääni kuuluu päätöksenteossa?
Nuorisovaltuustot tarjoavat nuorille konkreettisen mahdollisuuden vaikuttaa ja tuoda nuorten ääntä esiin. Hyvinvointialuelain § 32 mukaan jokaisella hyvinvointialueella on oltava nuorisovaltuusto, tai vastaava nuorten vaikuttamistoimielin. Näitä nuorisovaltuustoja kutsutaan alueellisiksi nuorisovaltuustoiksi.
Kuten hyvinvointialueet, myös nuorisovaltuustot ovat keskenään erilaisia. Käytännössä nuorisovaltuustojen vaikuttamismahdollisuuksista päättää aluehallitus, hallintosäännöstä päättämällä. Mikäli toimintasääntöä päivitetään valtuustokauden vaihtuessa, on nuorisovaltuusto hyvä ottaa mukaan sen työstämiseen. Moni alue on esimerkiksi myöntänyt nuorisovaltuustoille läsnäolo- ja puheoikeuksia toimielimiin sekä suoran aloiteoikeuden aluevaltuustoon. Nämä ovat tehokkaita tapoja varmistaa, että nuorten näkökulma tulee esiin monipuolisesti ja oikea-aikaisesti. Pelkkä edustuksellinen demokratia ei kuitenkaan riitä, kun nuoria halutaan aidosti kuulla.
Hyvinvointialueiden viranhaltijoiden, päättäjien ja nuorten Nuva ry:lle antama palaute osoittaa, että kokemukset nuorisovaltuuston monipuolisesta hyödyntämisestä valmistelussa ovat jo positiivisia, vaikka niiden toiminta alueilla on vasta lähtökuopissa. Viimeisimmän nuorisovaltuustoselvityksen mukaan 90 % nuorista koki päässeensä vaikuttamaan hyvinvointialueensa asioihin alueellisessa nuorisovaltuustossa, ja 94 % uskoi voivansa vaikuttaa päätöksentekoon edustamalla nuoria työryhmissä ja toimielinten kokouksissa.
Nuorisovaltuustot koostuvat erilaisista nuorista, jotka ovat oman alansa, nuoruuden, asiantuntijoita. Oikein hyödynnettynä nuorisovaltuusto on siis silta, joka mahdollistaa tärkeän, nuoria koskevan tiedon kulkemisen nuorilta päättäjille ja ajankohtaisen tiedon päätöksenteosta taas kulkevan päättäjiltä nuorille.
On olennaista, että viranhaltijat ja päättäjät tunnistavat nuorisovaltuuston valmisteluprosessiin tuoman arvon ja ovat aktiivisesti yhteydessä nuorisovaltuustoon. Jotta hyvinvointialue saa nuorisovaltuustosta parhaan mahdollisen hyödyn irti, tulee toiminnalle lisäksi taata riittävät resurssit, sisältäen toimintabudjetin, kokous- ja kouluttautumiskustannukset ja työntekijäresurssin. Toimintaa voi tukea myös esimerkiksi kummivaltuutetut. Toimivia käytäntöjä ja tukimateriaaleja alueellisille nuorisovaltuustoille on viimeiset kolme vuotta kehitetty Nuva ry:n, Nuorten Suomen ja Nuorten Akatemian Kohti nuorten hyvinvointialueita -hankkeessa.
Nuorisovaltuustot tarjoavat nuorille aidon mahdollisuuden vaikuttaa ja tuoda näkemyksensä osaksi päätöksentekoa. Jotta tämä mahdollisuus toteutuu täysimääräisesti, on nuorisovaltuustolle annettava riittävät resurssit tehtävänsä hoitamiseen. Tämä varmistaa, ettei nuorisovaltuustojen tarvitse keskittyä turvaamaan omaa olemassaoloaan, vaan he voivat tehdä vaikuttavaa työtä kaikkien alueen nuorten kanssa ja puolesta.
Hyvinvointialueen päättäjä tai viranhaltija, vahvista nuorisovaltuustojen asemaa ja tee nuorisovaltuustoista vahva ja näkyvä osan hyvinvointialueenne päätöksentekoa!
Sara Nyman, Alueellisen osallisuuden asiantuntija
Halla Kokkonen, Edunvalvonnan asiantuntija
Tutustu Nuva ry:n vaalitavoitteisiin
Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto (Nuva) ry. on nuorten osallisuuden asiantuntija, joka edistää nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ja toimijuutta yhteiskunnassa. Valvomme nuorten etua päätöksenteossa ja koulutamme nuoria toimimaan vaikuttajina.
-
Vieraskynäblogi: Nuorten ääni kuuluviin hyvinvointialueilla
Hyvilin vieraskynäblogissa Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto (Nuva) ry:n alueellisen osallisuuden asiantuntija Sara Nyman ja edunvalvonnan asiantuntija Halla Kokkonen kertovat kuinka nuorten […]
-
Tule mukaan Työllistymisen monialaisen edistämisen yhdyspintaverkostoon
Työllisyyden hoidon järjestämisvastuun siirryttyä vuoden 2025 alusta kunnille on tärkeää rakentaa ja vakiinnuttaa yhdessä uusia toimivia yhteistyökäytäntöjä muuttuneisiin rakenteisiin ja […]
-
Hyvil, hyvinvointialueiden yhteinen ääni – Hyvil on julkaissut strategian kaudelle 2025–2028
Vuosien 2025–2028 toiminnan visiona on olla Hyvinvointialueiden yhteinen ääni. Visionsa mukaisesti Hyvil kasvaa askeleittain kaikkien hyvinvointialueiden yhteisen äänen kannattelijana ja […]
-
Kelan, Hyvilin ja Verohallinnon sekä Espoon ja Oulun kaupunkien julkilausuma: Tiedon liikkuvuus parantaa palveluja ja tehostaa julkista sektoria
Kevään vaalit ovat oikea hetki tarttua laajasti tunnustettuun ongelmaan, joka vaikuttaa ihmisten asiointiin ja palvelujen sujumiseen. Tiedon liikkuvuuden parantaminen tuo […]
-
Hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyö on kehittynyt myönteiseen suuntaan
Hyvinvointialueiden ja kuntien johdolle vuoden 2024 lopulla tehdyn kyselyn mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö on parantunut. Yhteisiä säännöllisiä palavereja on […]