Kaksikielisen hyvinvointialueen alueella sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä sekä suomeksi että ruotsiksi siten, että asiakas saa ne valitsemallaan kielellä. Pelastustoimen palvelujen järjestämisessä on huomioitava kielilakia, jotta jokaisen oikeus käyttää suomea tai ruotsia toteutuu. Hyvil tukee hyvinvointialueita ruotsinkielisten palvelujen ja kaksikielisen hallinnon kehittämisessä.
Hyvinvointialueista seitsemän on kaksikielisiä:
- Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
- Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
- Kymenlaakson hyvinvointialue
- Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
- Pohjanmaan hyvinvointialue
- Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
- Varsinais-Suomen hyvinvointialue.
Myös Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä ovat kaksikielisiä.
Sote-järjestämislain 5.1 §:ssä säädetään, että kaksikielisen hyvinvointialueen alueella sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä sekä suomeksi että ruotsiksi siten, että asiakas saa ne valitsemallaan kielellä. Säännös koskee myös Helsingin kaupunkia ja HUS-yhtymää. Tämän lisäksi muun muassa kielilaissa, hyvinvointialuelaissa ja sote-järjestämislaeissa on kielisäännöksiä, joita kaksikielisten hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän tulee huomioida toiminnassaan.
Oikeudesta käyttää saamen kieltä säädetään muun muassa sote-järjestämislain 5.2 §:ssä ja saamen kielilaissa.
Kansalliskielilautakuntien verkosto
Jokaisella kaksikielisellä hyvinvointialueella, Helsingin kaupungilla ja HUS-yhtymällä on kansalliskielilautakunta. Kansalliskielilautakuntien verkosto kokoaa yhteen lautakuntien puheenjohtajistot. Verkoston sihteeristöön kuuluvat Hyvil, Folktinget ja Kuntaliitto. Verkosto kokoontuu muutaman kerran vuodessa ajankohtaisten aiheiden ympärille. Tavoitteena on tiedon jakaminen ja lautakuntien yhteistyön edistäminen.
Lue lisää:
- Muistio 15.5.2023: Hyvinvointialueen kaksikielisyys käytännössä (Hyvil)
- Kaksikielisten hyvinvointialueiden valmistelun tukiaineisto (Kuntaliitto)