Hyvinvointialueet ovat vuoden 2023 aikana tehneet talouden tasapainottamisen vaikeita päätöksiä. Siksi alueiden talouden tasapainottamisen toteutumista tulee tarkastella ensimmäistä tilinpäätösvuotta pidemmällä aikavälillä.
Vuoden 2023 tilinpäätöksen ennakkotietojen perusteella hyvinvointialueet ovat päätymässä 1,35 miljardia euroa alijäämäiseen tulokseen. Tulos kertoo ennen kaikkea sote-uudistuksen vaikeasta lähtötilanteesta, jossa 1.1.2023 hyvinvointialueille siirtyivät sellaisenaan kuntapohjaisen järjestelmän palvelut ja sopimukset.
Sote-uudistus on tuonut sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastuspalveluiden kustannukset julki. Vielä muutama vuosi sitten tulosten ja ennusteiden julkaiseminen yhtä kattavasti ja läpinäkyvästi koko maan osalta ei olisi ollut mahdollista. Tässä vaiheessa vuoden 2023 tulosta kuvaavat luvut ovat alustavia ja voivat päivittyä yksittäisten alueiden kohdalla tilinpäätösten lopullisen valmistumisen yhteydessä, mutta kansallinen kokonaiskuva on selvillä.
Hyvinvointialuejohtajat pitävät tärkeänä sitä, että talouslukuja tarkastellaan nyt ja jatkossakin huolellisesti.
”On tärkeää, että hyvinvointialueiden kustannusten ja rahoituksen kehitystä seurataan tarkkaan. Yhtä läpinäkyvästi ja yhtenevästi tulee kuitenkin seurata myös alueille kohdistettuja vaatimuksia ja ohjausta”, kommentoi H23-verkoston puheenjohtaja, hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn.
Kaikki hyvinvointialueet ovat vuoden 2023 aikana tehneet vaikeita päätöksiä talouden tasapainottamisesta. Jo toteutetuilla ja valmistelussa olevilla toimenpiteillä pyritään kaikilla alueilla talouden tasapainoon vuoteen 2026 mennessä. Siksi alueiden taloutta tulee tarkastella myös ensimmäistä tilinpäätösvuotta pidemmällä aikavälillä.
Vuoden 2023 rahoituksen taso ei vastannut siirtyneiden toimintojen kustannuksia
Vuoden 2023 rahoitus ei ole vastannut hyvinvointialueille siirtyneiden toimintojen todellisia kustannuksia. Rahoituslainsäädäntö ei toiminut poikkeuksellisessa talouden tilanteessa siten, kuin sen oli tarkoitus toimia.
Vuonna 2023 ostopalvelujen hinnanmuutokset, yleinen inflaatiokehitys ja sosiaali- ja terveydenhuollon yleistä palkkatason nousua korkeammat palkankorotukset aiheuttivat alueille merkittäviä ennakoimattomia kustannuksia. Alueet aloittivat toimintansa, kun Suomi oli toipumassa koronapandemiasta, ja esimerkiksi hoitojonot olivat kasvaneet.
Hyvinvointialuejohtajat korostavat, että kustannustason korjaukseen ei riitä yksinomaan toiminnan tehostaminen. Palvelutarpeen ja rahoituksen välisen tasapainon saavuttaminen edellyttää suuria alueellisia muutoksia palveluiden järjestämisessä. Hyvinvointialueiden poliittiset päättäjät ovat keskeisessä roolissa laajoissa ja vaikeissa muutoksissa.
Hyvinvointialuejohtajien tavoitteena on, että hyvinvointialueiden talouden, toiminnan, rahoituksen ja lainsäädännön kokonaisuus kyetään sovittamaan väestön palvelutarpeisiin nyt ja tulevina vuosina siten, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta voidaan turvata. Pitkästä lainsäädännön valmisteluvaiheesta huolimatta suurimmalla osalla alueilla sote-uudistus on vasta alkumetreillä.
H23-verkoston jäsenet
Sanna Svahn
H23 verkoston puheenjohtaja
Marina Kinnunen
H23-verkoston 1. varapuheenjohtaja
Ilkka Luoma
H23-verkoston 2. varapuheenjohtaja
Tarmo Martikainen
Kirsi Varhila
Olli Naukkarinen
Marina Erhola
Petri Virolainen
Harri Hagman
Sally Leskinen
Santeri Seppälä
Marko Korhonen
Kirsi Leivonen
Jan Tollet
Tero Järvinen
Minna Korkiakoski-Västi
Jari Jokela
Max Lönnqvist
Mikko Komulainen
Timo Aronkytö
Juha Jolkkonen
Matti Bergendahl
Jukka Lindberg
Lisätietoja:
Sanna Svahn
H23-verkoston puheenjohtaja
050 544 65 35
sanna.svahn@luvn.fi
H23-verkosto on hyvinvointialuejohtajien ammatillinen verkosto.
Välfärdsområdesdirektörerna: Områdenas prognos på 1,35 miljarder euro i underskott för år 2023 berättar om en svår utgångspunkt
Välfärdsområdena har under år 2023 fattat svåra beslut för att balansera ekonomin. Därför bör balanseringen av områdenas ekonomi ses över en längre tidsperiod än det första bokslutsåret.
Enligt preliminära uppgifter för bokslutet för år 2023 är välfärdsområdena på väg mot ett underskott på 1,35 miljarder euro. Resultatet berättar framför allt om en svår utgångspunkt för vårdreformen, där tjänster och avtal från det kommunbaserade systemet överfördes som sådana till välfärdsområdena den 1.1.2023.
Vårdreformen har gjort kostnaderna för social- och hälsovårdstjänster och räddningstjänster offentliga. För bara några år sedan skulle det inte ha varit möjligt att publicera resultat och prognoser lika omfattande och transparent för hela landet. I detta skede är siffrorna som beskriver resultatet för år 2023 preliminära och kan uppdateras i samband med att de enskilda områdenas bokslut slutgiltigt färdigställs, men den nationella helhetsbilden är klar.
Välfärdsområdesdirektörerna anser att det är viktigt att ekonomiska siffror granskas noggrant nu och i framtiden.
”Det är viktigt att utvecklingen av kostnaderna och finansieringen för välfärdsområdena följs noggrant. Lika transparent och enhetligt bör man dock också följa kraven och styrningen som riktas mot områdena”, kommenterar ordföranden för H23-nätverket, välfärdsområdesdirektör Sanna Svahn.
Alla välfärdsområden har under år 2023 fattat svåra beslut om att balansera ekonomin. Med de åtgärder som redan genomförts och som är under förberedelse strävar alla områden efter ekonomisk balans till år 2026. Därför bör områdenas ekonomi även ses över en längre tidsperiod än det första bokslutsåret.
Finansieringsnivån för år 2023 motsvarade inte de kostnader som överfördes
Finansieringen för år 2023 har inte motsvarat de verkliga kostnaderna för de funktioner som överförts till välfärdsområdena. Finansieringslagstiftningen fungerade inte i den exceptionella ekonomiska situationen som den var tänkt att göra.
Under år 2023 orsakade prisändringar på inköpta tjänster, den allmänna inflationen och högre löneökningar inom social- och hälsovården än den allmänna lönenivåns ökning betydande oförutsedda kostnader för områdena. Områdena inledde sin verksamhet när Finland var på väg att återhämta sig från coronapandemin, och exempelvis vårdköerna hade vuxit.
Välfärdsområdesdirektörerna betonar att det inte räcker att effektivisera verksamheten för att korrigera kostnadsnivån. Att uppnå en balans mellan servicenivån och finansieringen kräver stora regionala förändringar i organiseringen av tjänsterna. Välfärdsområdenas politiska beslutsfattare spelar en central roll i de omfattande och svåra förändringarna.
Målet för välfärdsområdesdirektörerna är att ekonomin, verksamheten, finansieringen och lagstiftningen för välfärdsområdena ska kunna anpassas till befolkningens servicenivå nu och i framtiden så att det finländska välfärdssamhället kan säkras. Trots en lång lagstiftningsförberedelsefas är vårdreformen bara i början för de flesta områdena.
Medlemmar i H23-nätverket
Sanna Svahn
Ordförande för H23-nätverket
Marina Kinnunen
H23-nätverkets första vice ordförande
Ilkka Luoma
H23-nätverkets andra vice ordförande
Tarmo Martikainen
Kirsi Varhila
Olli Naukkarinen
Marina Erhola
Petri Virolainen
Harri Hagman
Sally Leskinen
Santeri Seppälä
Marko Korhonen
Kirsi Leivonen
Jan Tollet
Tero Järvinen
Minna Korkiakoski-Västi
Jari Jokela
Max Lönnqvist
Mikko Komulainen
Timo Aronkytö
Juha Jolkkonen
Matti Bergendahl
Jukka Lindberg
Mer information:
Sanna Svahn
Ordförande för H23-nätverket
050 544 65 35
sanna.svahn@luvn.fi
H23-nätverket är ett professionellt nätverk för välfärdsområdesdirektörer.