Välitystilipalvelu

Välitystilipalvelu on asiakkaan ja hyvinvointialueen sosiaalihuollon välinen sopimus asiakkaan raha-asioiden hoidosta. Välitystilipalvelussa oleva asiakas ei ole holhouksen alaisena tai yleisen edunvalvonnan piirissä.  

Välitystili on tarkoitettu auttamaan asiakasta, jolla on toistuvasti vakavia ongelmia raha-asioidensa hoitamisessa. Asiakas sitoutuu vapaaehtoisesti palveluun, jossa hänen tulonsa ohjautuvat sosiaalihuollon hallinnassa olevalle tilille. Tililtä hoidetaan asiakkaan päivittäiset menot ja raha-asiat yhdessä sovitun mukaisesti. Asiakkaalle annetaan hänen jäljelle jäävistä varoistaan käyttöraha. 

Välitystilipalvelu lainsäädännössä 

Välitystilipalvelu ei perustu suoraan sosiaalihuollon lainsäädäntöön sosiaalihuoltolain 14.1 §:n 3 a) kohtaa lukuun ottamatta, vaan se on palvelumuoto, jonka syntyminen ja juuret ovat lähtöisin muusta sosiaaliturvalainsäädännöstä.  

Yleisimmin välitystilejä perustetaan eläkkeensaajille Kansaneläkelain 67 §:n (8.7.2022/577) perusteella. Työeläkelaeissa ja tapaturmavakuutuslaissa on samansisältöiset säännökset eläkkeiden maksamisesta hyvinvointialueelle.  

Myös työttömyysetuudet (esim. työttömyysturvalaki 11 luku 9.1 §) sekä sairausvakuutuspäivärahat (sairausvakuutuslaki 15 luku 12.3 §) ja eräitä muita etuuksia voidaan edellä olevien kaltaisten säännösten perusteella maksaa hyvinvointialueelle hakemuksen perusteella. 

Välitystili on tarkoitettu määräaikaiseksi ratkaisuksi 

Välitystilipalvelussa tulisi ensisijaisesti pyrkiä määräaikaiseen taloussosiaalityön muuta kokonaisuutta tukevaan ratkaisuun. Mikäli välitystili näyttää muodostuvan pysyväksi ratkaisuksi itsenäisesti asuvan henkilön kohdalla, tulisi sosiaalihuollossa ryhtyä toimenpiteisiin edunvalvojan hankkimiseksi asiakkaalle.  

Edunvalvojaa haetaan Digi- ja väestötietovirastosta. Edunvalvonnan hakemisprosessi voidaan käynnistää myös sosiaalihuollossa, mutta hakeminen edellyttää holhoustoimilain mukaan lääkärin kannanottoa. Edunvalvonnasta säädetään laissa holhoustoimesta. 

Lisätietoja